
“Vihdoin mut kohdataan, vihdoin puhutaan mulle suoraan. Tätä oon odottanut, pelännyt myös, mutta odottanut kuumeisesti: olen henkilö enkä vain potilas nro X.”
Nyt saatat olla järkyttynyt. Hiljainen. Voit myös kokea helpotusta, kun vihdoin oirellesi löydettiin syy ja sait suosituksen siitä, mitä nyt kannattaa tehdä. Pitkä odotus vaihtuikin hektisyyteen, toimintaan, nyt tapahtuu!
Leikkaukset, sytostaatit, sairaalassa olo.. Oot varmaan väsynyt, niin mäkin olin. Samalla tunteiden myllerrys oli suuri: miksi asioista ei voitu puhua niin kuin ne ovat jo aikaisemmin? Parikymppinen on jo aikuinen, kuitenkin. Saatat tuntea isoa tunteiden kirjoa, positiivisesta negatiiviseen. Jälkimmäiseen ei kannata jäädä roikkumaan, vaikka se niin helppoa olisikin.
nuoren aikuisen ajatuksia syövästä heti vastaanotolla ja jälkeen




